{"id":55,"date":"2026-03-16T09:29:03","date_gmt":"2026-03-16T09:29:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.reainspired.fi\/?p=55"},"modified":"2026-03-16T09:45:05","modified_gmt":"2026-03-16T09:45:05","slug":"adhd-ja-uni-kun-keho-ei-tottele-kelloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/2026\/03\/16\/adhd-ja-uni-kun-keho-ei-tottele-kelloa\/","title":{"rendered":"ADHD ja uni, kun keho ei tottele kelloa"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920-1024x640.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-56\" style=\"width:784px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920-300x188.jpg 300w, https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920-768x480.jpg 768w, https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920-1536x960.jpg 1536w, https:\/\/www.reainspired.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/jplenio-fog-7496901_1920.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Syksyn arki tuo mukanaan rytmin, aikataulut ja toistuvat her\u00e4tykset. Monelle ADHD-aikuiselle t\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin olla kaikkea muuta kuin helpotus. Iltaisin uni ei tule, vaikka v\u00e4sytt\u00e4\u00e4. Aamuisin her\u00e4\u00e4minen tuntuu mahdottomalta, vaikka kello soi. Ja unirytmi, se ei todellakaan tottele s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>ADHD vaikuttaa uneen monin tavoin. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, koska keho k\u00e4y ylikierroksilla ja mieli hyppii asiasta toiseen juuri silloin, kun pit\u00e4isi rauhoittua. Ajatukset kiert\u00e4v\u00e4t keh\u00e4\u00e4, aistikuorma purkautuu vasta illalla, ja hyperfokus saattaa jatkua pitk\u00e4lle y\u00f6h\u00f6n. Moni kokee, ett\u00e4 juuri illalla mieli tuntuu luovalta ja aktiiviselta, ja siit\u00e4 syyst\u00e4 juuri silloin tulee aloittaneeksi asioiden tekemisen, joita on v\u00e4ltellyt koko p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Her\u00e4\u00e4minen ei ole sen helpompaa. Aamut voivat tuntua sumuisilta, kaoottisilta ja ahdistavilta. Keho ei siirry hereille normaalisti, ja toiminnanohjauksen haasteet vaikeuttavat liikkeelle l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Moni her\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, mutta ei p\u00e4\u00e4se liikkeelle. Aamut voivat tuntua jo valmiiksi ep\u00e4onnistumiselta, kun p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ei saa otetta.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden haasteiden taustalla voi olla my\u00f6s ADHD:hen liittyv\u00e4\u00a0<strong>viiv\u00e4stynyt unijakson oireyhtym\u00e4 (DSPS)<\/strong>. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosalla ADHD-aikuisista sis\u00e4inen vuorokausirytmi on 1\u20133 tuntia tavanomaista j\u00e4ljess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita vain my\u00f6h\u00e4\u00e4n valvomista, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 keho ei tunne unta ennen my\u00f6h\u00e4isiltaa, her\u00e4\u00e4minen tuntuu ep\u00e4todelliselta ja hormonitoiminta on \u201cv\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ajassa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteiset univinkit, kuten \u201cmene ajoissa nukkumaan\u201d tai \u201cv\u00e4lt\u00e4 sinivaloa\u201d, eiv\u00e4t aina auta. ADHD-aivoille toimivia keinoja voivat sen sijaan olla:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>kirkasvalolamppu aamuisin<\/strong>, joka auttaa sis\u00e4ist\u00e4 kelloa siirtym\u00e4\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>valaistuksen selke\u00e4 himment\u00e4minen iltaisin\u00a0<\/strong>klo 20 j\u00e4lkeen<\/li>\n\n\n\n<li><strong>unirytmin siirt\u00e4minen v\u00e4hitellen<\/strong>, 15 minuuttia kerrallaan<\/li>\n\n\n\n<li><strong>kehon rauhoittaminen ennen nukkumaanmenoa<\/strong>, esimerkiksi painopeitolla, \u00e4\u00e4nikirjalla tai musiikilla<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>ennakoitavat rutiinit<\/strong>, jotka eiv\u00e4t vaadi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa<\/p>\n\n\n\n<p>Oleellista on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja, jotka tukevat kehoa tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mihin sill\u00e4 ei ole luontaista rytmi\u00e4. Ja se vaatii aikaa, kokeilua ja ennen kaikkea lempeytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Et ole ep\u00e4onnistunut, jos nukahtaminen tai her\u00e4\u00e4minen ei onnistu \u201cnormaaliin aikaan\u201d. Etk\u00e4 ole yksin. Uni ei ole tahdon asia, se on neurobiologiaa.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<br>Van Veen MM ym. (2020): Aikuisilla ADHD:lla esiintyy usein viiv\u00e4stynyt unijakson oireyhtym\u00e4 (DSPS) melatoniini voi auttaa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n rytmi\u00e4. <br>Coogan AN ym. (2020): Noin kolmasosalla aikuisista ADHD-henkil\u00f6ist\u00e4 on DSPS, joka liittyy sis\u00e4isen kellon viiveeseen.<br>Jernel\u00f6v S ym. (2025): Yli kolmannes ADHD-aikuisista raportoi DSPS-oireita; yleisi\u00e4 my\u00f6s unettomuus ja levottomat jalat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyn arki tuo mukanaan rytmin, aikataulut ja toistuvat her\u00e4tykset. Monelle ADHD-aikuiselle t\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin olla kaikkea muuta kuin helpotus. Iltaisin uni ei tule, vaikka v\u00e4sytt\u00e4\u00e4. Aamuisin her\u00e4\u00e4minen tuntuu mahdottomalta, vaikka kello soi. Ja unirytmi, se ei todellakaan tottele s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. ADHD vaikuttaa uneen monin tavoin. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, koska keho k\u00e4y ylikierroksilla ja mieli hyppii [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":60,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/57"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reainspired.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}